Korostus wrote:
Benediktiinit eli benediktiiniläiset on Benedictus Nursialaisen perustama katolinen sääntökunta.
Benedictuksen noin vuonna 530 laatima luostarisääntö oli ensimmäinen varsinainen luostarisääntö läntisessä kirkossa, ja hänen vuonna 529 perustamansa Monte Cassinon luostari tuli esikuvaksi länsimaiselle luostarilaitokselle. Luostarisääntö
velvoitti munkkeja (ja myöhemmin myös nunnia) hartaudenharjoitusten
ohella ruumiilliseen työhön, tosin ruumiilliseksi työksi laskettiin myös
kirjojen jäljentäminen. Sääntökunnan tunnuslauseena on "ora et labora",
rukoile ja tee työtä. Näiden ohella annettiin kolme peruslupausta
köyhyydestä, naimattomuudesta sekä kuuliaisuudesta.

Korostus wrote:
Benediktiinit eli benediktiiniläiset on Benedictus Nursialaisen perustama katolinen sääntökunta.
Benedictuksen noin vuonna 530 laatima luostarisääntö oli ensimmäinen varsinainen luostarisääntö läntisessä kirkossa, ja hänen vuonna 529 perustamansa Monte Cassinon luostari tuli esikuvaksi länsimaiselle luostarilaitokselle. Luostarisääntö
velvoitti munkkeja (ja myöhemmin myös nunnia) hartaudenharjoitusten
ohella ruumiilliseen työhön, tosin ruumiilliseksi työksi laskettiin myös
kirjojen jäljentäminen. Sääntökunnan tunnuslauseena on "ora et labora",
rukoile ja tee työtä. Näiden ohella annettiin kolme peruslupausta
köyhyydestä, naimattomuudesta sekä kuuliaisuudesta.

Korostus wrote:
Ányos Jedlik (11. tammikuuta 1800 – 13. joulukuuta 1895) oli unkarilainen luonnontieteilijä, fyysikko ja keksijä, benediktiinimunkki ja opettaja. Hänet kastettiin Istvániksi, mutta otti munkkinimekseen
Ányos. Hänen tieteellisen uransa mahdollisti Itävalta-Unkarin
opetuspolitiikan saralla eräs valistunut keisarillinen uudistus, joka
vahvisti mm. benediktiinien opetusoikeudet.
Jedlik rakensi maailman ensimmäisen ilman vakimagneettia toimivan sähkömoottorin 1827–1828. Se toimi tasavirralla, pyörivänä osanaan
sähkömagneetti, jolla oli kommutaattori. Se oli nykyaikaisen
sähkömoottorin ensimmäinen luotettavasti ja todistettavasti toimiva
malli.

Korostus wrote:
Ányos Jedlik (11. tammikuuta 1800 – 13. joulukuuta 1895) oli unkarilainen luonnontieteilijä, fyysikko ja keksijä, benediktiinimunkki ja opettaja. Hänet kastettiin Istvániksi, mutta otti munkkinimekseen
Ányos. Hänen tieteellisen uransa mahdollisti Itävalta-Unkarin
opetuspolitiikan saralla eräs valistunut keisarillinen uudistus, joka
vahvisti mm. benediktiinien opetusoikeudet.
Jedlik rakensi maailman ensimmäisen ilman vakimagneettia toimivan sähkömoottorin 1827–1828. Se toimi tasavirralla, pyörivänä osanaan
sähkömagneetti, jolla oli kommutaattori. Se oli nykyaikaisen
sähkömoottorin ensimmäinen luotettavasti ja todistettavasti toimiva
malli.

Korostus wrote:
Sähkömoottori on sähköllä toimiva moottori, jonka avulla sähköenergiaa muutetaan mekaaniseksi energiaksi. Sähkömoottorissa luodaan kelalle käärittyjen johtimien eli käämien väliseen magnetoituvaan metalliin sähkön avulla magneettikenttä, jonka napaisuutta sopivalla taajuudella vaihtelemalla moottori saadaan pyörimään.

Korostus wrote:
Sähkömoottori on sähköllä toimiva moottori, jonka avulla sähköenergiaa muutetaan mekaaniseksi energiaksi. Sähkömoottorissa luodaan kelalle käärittyjen johtimien eli käämien väliseen magnetoituvaan metalliin sähkön avulla magneettikenttä, jonka napaisuutta sopivalla taajuudella vaihtelemalla moottori saadaan pyörimään.

Korostus wrote:
Tuuletin on tyypillisesti sähkömoottorin pyörittämä potkuri, joka panee ilman tai muun kaasumaisen aineen liikkeeseen.[1][2] Yleisimmin tuuletinta käytetään ilmastoinnissa tai kaasun siirtämisessä teollisuudessa. Tuuletinta käytetään usein
lämpimässä ilmastossa ilmavirran luomiseksi ja tätä kautta viileyden
tunteen saamiseksi. Tuuletinta käytetään myös esimerkiksi kuivaamiseen, pölyn poistamiseen (esimerkiksi imurin avulla) ja tulen kohentamiseen.

Korostus wrote:
Tuuletin on tyypillisesti sähkömoottorin pyörittämä potkuri, joka panee ilman tai muun kaasumaisen aineen liikkeeseen.[1][2] Yleisimmin tuuletinta käytetään ilmastoinnissa tai kaasun siirtämisessä teollisuudessa. Tuuletinta käytetään usein
lämpimässä ilmastossa ilmavirran luomiseksi ja tätä kautta viileyden
tunteen saamiseksi. Tuuletinta käytetään myös esimerkiksi kuivaamiseen, pölyn poistamiseen (esimerkiksi imurin avulla) ja tulen kohentamiseen.

Korostus wrote:
Tuuletin on tyypillisesti sähkömoottorin pyörittämä potkuri, joka panee ilman tai muun kaasumaisen aineen liikkeeseen.[1][2] Yleisimmin tuuletinta käytetään ilmastoinnissa tai kaasun siirtämisessä teollisuudessa. Tuuletinta käytetään usein
lämpimässä ilmastossa ilmavirran luomiseksi ja tätä kautta viileyden
tunteen saamiseksi. Tuuletinta käytetään myös esimerkiksi kuivaamiseen, pölyn poistamiseen (esimerkiksi imurin avulla) ja tulen kohentamiseen.

Korostus wrote:
Tuuletin on tyypillisesti sähkömoottorin pyörittämä potkuri, joka panee ilman tai muun kaasumaisen aineen liikkeeseen.[1][2] Yleisimmin tuuletinta käytetään ilmastoinnissa tai kaasun siirtämisessä teollisuudessa. Tuuletinta käytetään usein
lämpimässä ilmastossa ilmavirran luomiseksi ja tätä kautta viileyden
tunteen saamiseksi. Tuuletinta käytetään myös esimerkiksi kuivaamiseen, pölyn poistamiseen (esimerkiksi imurin avulla) ja tulen kohentamiseen.